Narva ja Narva-Joesuu

Narva ja Narva-Jõesuu

Narva on Viron kolmanneksi suurin kaupunki ja sijaitsee Itä-Virun maakunnassa Viron ja Venäjän rajalla. Kaupunkia reunustaa Narvajoki,jonka länsirannalla sijaitsee Hermannin linnoitus. Linnan perustivat 1270-luvulla tanskalaiset Tanskan kuninkaan sijaishallitsijan asuinpaikaksi. Narvan linna on monipuolisin ja parhaiten säilynyt puolustusrakennelma Virossa. Linnan pinta-ala on 3,2 hehtaaria, ja sen korkein piste on Pitkän Hermannin torni (51 metriä). Linnassa on nykyään museo, jossa esitellään Narvan ja linnan historiaa.
Vastarannalla eli joen itärannalla on Venäjän Ivangorodin kaupunki ja sen Iivananlinna (viroksi Jaanilinn, ven. Ivangorod).
Narvassa on tekstiiliteollisuutta ja sähköntuotantoa. Paikallinen tekstiilitehdas Kreenholmi rakennettiin 1800-luvun puolivälissä kaupungin eteläiseen osaan.Lisäksi Narvasta löytyy saha, pellava- ja elintarviketeollisuutta. Kaupunki on yksi Viron kolmesta kansainvälisestä rajanylityspaikasta Venäjälle.
Narvassa on asukkaita n.58375 (2015).
Tallinnasta Narvaan on matkaa noin 214km.

Tässä kuvasarjassa näemme Narvasta vain Hermannin linnoituksen kuvia!

Narva-Jõesuu on Suomenlahden rannikolla Narvajoen suistossa sijaitseva pieni kylpyläkaupunki samaan tyyliin kuin Pärnu on nykyään. Uusia hotelleja on syntymässä vieri viereen rannalle. Harvinaisen puhtaiden hiekkarantojen ja terveysvaikutteisten mäntymetsien ansiosta Narva-Jõesuu on jo vuosikymmeniä ollut tärkeä lomakaupunki.
2630 asukasta (2015).
Tallinnasta Narva-Jõesuuhun on matkaa n.208 km ja Narvasta n.15km.

Katso sijainti kartasta!

Joen läntisellä rannalla sijaitsee Hermannin linnoitus ja itäisellä rannalla Iivanan linnoitus
(viroksi Jaanilinn, ven. Ivangorod). Iivanan linnoitus on osa Iivananlinnan kaupunkia,
joka kuuluu Venäjälle.
(2008)